Máilmmi Meavrresgárri (MáilmmeGoavddis) maid Birger Mikkelsen ráhkadii lea dál ilbman Norggas, ja čájeha leamen dovddaldahkan dasa ahte ain otne-ge gávdnošii doaivva; doaivva ja dorvu olbmui ja lundui. Doaivva ahte dát nagodit eallit bálddalagaid ovttašuoŋalaččat ja buorre áddehallamiin.

MáilmmeGoavddis maiddái galgá leat gohccáhangohččun, ja dárbbašuvvo máilmmebirrasaš ovttasbargu oažžut guottuidnuppástuvvamiid ollášuvvat. Jos dán mihtu galgá veadjit oláhit, ferte juohkehaš mis bargagoahtit iežainan ja dás vuolggahit rievdamiid, dansadjái go dušše viggat nuppiid olbmuid earáhuhttit.

“Eat goit nagot bissehit ovdaneami, muhto sáhttit rievdadit dan gosa lea mannamen.”

MáillmeGoavddis lea ideála ja máilmmeviidosaš prošeakta mas Eana-Min-Eatni (Máttaráhku) dearvvasmahttin (healing) lea guovddážis. Ja sávaldahkan lea ahte mii olbmot fas gávnnašeimmet eamifámu, dakkár nákca mii lea buot ja buohkaid siste ja mii lea univearssa iežas álbmi.          

Prošeakta vuolggahuvvo Oslos, Norggas diehto meanuid čađaheami veagal. Dás johtigoahtá MáilmmeGoavddis gieđas nubbái meanuid oasseválddiid gaskkas. MáilmmeGoavddis vihahuvvo ja devdo searaiguin ja ráhkesvuođain mii njulgejuvvo Eana-Min-Eatnái ja alces eallimii. Dasmáŋŋá dolvojuvvo nuppi jovkui, searvái dahje sohkagoddái jos dat hálidit searvat. Dál juo leat olu joavkkut moanain stáhtain dieđihan iežaset áigut fárrui ja beroštupmi dasa lea ain čálgamen.   

"Čuoimmi biđát doadjit, muhto jos čanat gihppan lea vedjemahttun"

Šaddá vejolažžan oaidnit Máilmmegoavdása mátkki min fierbmesiidduin, ja doaivut ahte mávssolaš fuomášumit meanuidbáikkiin máhcahuvvojit midjiide oktan govaiguin ja čállagiiguin, vai mii jeavddalaččat beassat ođasmahttit fierbmesiiddumet. Gii fal juo hálideš, galgá dohppet vuogasvuođa jorggihit midjiide e-poastta bokte.  

Dainna doaivagiin ja sávaldagain ahte Eana-Min-Eadni (Máttaráhkku) oažžu ráfi ja dearvvasvuođa.

”Dađemielde go MáilmmeGoavddis mátkkošta, dalle dan šuokŋa gievru beaivvis nubbái.
Lea váibmojulkasa jietna ja eallima iežas heagga.”

MáilmmeGoavddis

Whitecougara oainnáhus ja eará olbmuid ideála ovttasbarggut čájehit ahte dál lea áigi dievvan dasa ahte MáilmmeGoavddis galggašii vihahuvvot ja oažžut fámu, goavddis mii dál vuolgá mátkkoštit miehtá máilmmi. Áigu vádjolit álbmogis álbmogii, joavkkus jovkui ja olbmus nubbái. Galgá leat fárus dakkár doaimmas mii dorvvastivčče dan áigut go mii seailut eatnamamet alde, Eana-Min-Eadni (Mater Àcka, Máttaráhkká) - Moder Jord - Pacha Mama - Matku Zemi dahje vaikke-ba Gaia jos nu hálidat. 

Vuogas livčče jos iešguđetlágán olbmot ja joavvkut geat sávvet ahte máilbmi šattašii buorebun, beroštivčče áššia ja hálidit searvat. Goavddis johtigoahtá birra máilmmi ja gártá geavahuvvot dáhpáhusain gos Eana-Min Eatni (Máttáráhká) dearvvasvuohta ja su dilli biddjo goavddášii. Dát lea dovddaldahkan dasa ahte vel ain gávdno doaivva olbmo ja luonddu gaskasaš hármoniijai. Sii guhte vuostáiváldet goavdása, ožžot geatnegasvuođa lágidit meanuid, ja galget ieža mearridit geasa goavddis fas dasmaŋŋá dolvojuvvo. Dán čállosa siiddus mii gohčoduvvo ”oasálastit”, lea listu mii čájeha geat leat mieđihan vuostáiváldit goavdása, muhto goavddis sáhttá gal earaide-ge sáddejuvvot. Jos nu lea miella, divvul midjiide e-čállaga mas gávdná vuostáiváldi nama ja čujuhusa vai sáhttit daid bidjat veabbasiidui.       

Mii fertet rahčat dohko ahte olmmoš gohccá ”hypnosas” – oktasaš mielahisvuođas mii orruleamen váivvideamen olbmosoga eanaš oasi, ja mii doalvu sorpmi duohtavuhtii mii juo oidno dáhpáhuvvamen máilmmis. Olmmošjoavkkut geat faŋuhit ain eambo ruđa ja fámu, vigget dájuhit ja čuozahit stuorát eanetlogu álbmogis. Geavahuvvojit buotlágán neavvut oažžut vákšunsearaid kapitála ja luondduvaljjiid badjel – ja nu maid olbmo luonddu badjel.    

Oskkuid fundamentalisma, beallemielatvuohta ja veahkaválddálašvuohta leat maid dađebahát ivnnidahttimen duohtavuođamet – buotvisot čuožžilit datte-ge seamma bassi ádjagis, ja danne leat mii buohkat seammadáset oappát ja vealljat. Buot mii eallá lea gorrojuvvon nubbi nuppi sisa ”eallima gođus” – jos dan bilidat, dalle Eana-Min-Eadni (Máttaráhkká) ja eallima heagga, nugo mii dan dovdat, čearastit čeakŋalis váivviid sisa.                                  

Mii bákkohuvvot máksit hatti mii gártá go hálidat seaullihit dakkár boahttevuođa dás eatnama alde gos bissu hármoniija olbmo ja luonddu gaskkas. Muđui middjiide ii addo makkár-ge boahttevuohta.

"Bisset soađi olbmuid ja luonddu gaskkas!"

Dál bargo lea jođus oažžut čađahit álggameanuid
Oslos, lávvardaga 21.10.

Dieđut báikkis ja áiggis ilbmet hui fargga. 

The project is run by:
Hector Likanleo - Newen Kultursenter
Birger Mikkelsen - drummaker and idework
Whitecougar - idework
Morten Wolf Storeide - idework, participant contact
Eirik Gram Franck - idework a.m.- Hurdal Økolandsby
Mischalar Broman-Foss - web

We would like to thank to those who gave a helping hand in the work of translations and with other various administrative work:
Jan Maniak, Johannes F. Sohlman, Sonja Samuda, Antje Winkler
for translation into german.
Silje Abelsen for translation into spanish.
Nils Ole Gaup for translation into sami.
Kenno Pirnpuu for help coordinating translation into russian
Thomas "Trumman" Eriksson for translation into swedish
Laila "WhiteOwl" Gabrielsen for writing and copying
Rocky Frisco for corrections in english
Niels Diemeer for translation into dutch